Aminohapoiksi kutsutaan orgaanisia happoja, joita on kaikissa elollisissa asioissa olevissa proteiineissa. Aminohappoja kutsutaan myös proteiinien rakennuspalikoiksi. Kaikki aminohapot sisältävät hiiltä, vetyä, happea ja typpeä, joiden lisäksi jotkut aminohapot sisältävät rikkiä.

Aminohapot ovat elintärkeitä, ja niillä on useita tehtäviä aineenvaihdunnassa. Yksi erityisen tärkeä tehtävä on jo mainittu proteiinien rakennuspalikkoina oleminen. Proteiinit ovat lineaarisia aminohappoketjuja. Jokaisella proteiinilla on uniikki, aminohapoista koostuva rakenne. Aminohapot voivat linkittyä toisiinsa monin eri tavoin, joten proteiineja on olemassa todella monenlaisia. Aminohapot ovat tärkeitä myös monille muilla biologisille molekyyleille, esimerkiksi heme -molekyyleille, joiden biosynteesiin ne osallistuvat. Lisäksi aminohapot muodostavat koentsyymien osia, kuten S-adenosyl metioniinia. Aminohapoilla onkin todella keskeinen rooli ravitsemuksessa.

Ihmiskeho ei yksinään pysty tuottamaan kaikkia kudosten rakentamiseen tarvittavia 22 eri aminohappoa. Aikuisten täytyy saada vähintään kahdeksaa aminohappoa ruuan välityksellä, lapsilla vastaava luku on yhdeksän. Kahdestakymmenestä kahdesta perusaminohaposta kahdeksaa kutsutaan elintärkeiksi aminohapoiksi, koska ihmiselimistö ei pysty valmistamaan niitä itse biosynteesin avulla muista yhdisteistä. Näitä aminohappoja tarvitaan normaaliin kasvuun, joten niitä täytyy saada ravinnon mukana. Lasten aineenvaihduntajärjestelmät eivät kuitenkaan ole täysin kehittyneet, joten lapset tarvitsevat elintärkeiden aminohappojen lisäksi esimerkiksi kysteiiniä, tauriinia, tyrosiinia, histidiinia ja argiinia, jotka ovat ”melko elintärkeitä”. Tarvittava aminohappojen määrä riippuu myös yksilön iästä ja kunnosta, joten yleisiä ohjeita aminohappojen saamiseksi on vaikea tehdä.

Ihmiskeho tuottaa itse joitain, ei niin keskeisiä, aminohappoja.

Keskeiset (elintärkeät) aminohapot: isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini

Ei niin keskeiset aminohapot: alaniini, asparagiini, asparagiinihappo, systeiini, glutamiinihappo, glutamiini, glysiini, proliini, seriini, tyrosiini, arginiini, histidiini

Aminohappoja saadaan ruuan sisältämistä proteiineista, joten sen hyviä lähteitä ovat esimerkiksi munanvalkuaiset, maitotuotteet, liha, kala ja palkokasvit.

Point of Skin ei tue eläinperäisistä lähteistä olevien aminohappojen käyttöä.

Elimistö pilkkoo ruokamme aminohapoiksi, jonka jälkeen se liittää ne pitkiksi aminohappoketjuiksi. Nämä ketjut ovat tärkeitä uusien kudosten rakentamisessa (jokainen ihmissolu sisältää proteiinia). Elimistö pystyy tuottamaan monia erilaisia proteiineja. Tämä on mahdollista, koska yksi proteiini voi koostua sadoista aminohappoyksiköistä. Lisäksi aminohappojen järjestyskin vaihtelee, joten elimistö voi luoda monia erilaisia proteiineja.

Proteiinit ovat iso osa jokaista ihmiskehossa olevaa solua, jonka takia ne ovat tärkeässä asemassa kudosten (esim. rustot ja lihakset) rakentamista, ylläpidossa ja korjaamisessa. Lisäksi jokainen solu sisältää entsyymeiksi kutsuttuja proteiineja, jotka ovat vastuussa solujen kemiallisista reaktioista. Solut eivät siis voi toimia ilman entsyymejä. Vasta-aineet ovat niin ikään veressä olevia proteiineja, jotka auttavat elimistöä suojautumaan taudeilta. Monet hormonitkin ovat proteiineja, jotka kontrolloivat solujen kasvua, kehitystä ja lisääntymistä. Elimistö käyttää proteiineja energian lähteenä silloin, kuin riittävää energiamäärää ei saada hiilihydraateista ja rasvoista.

Kun proteiinit on nielty, vatsalaukun sisältämä suolahappo saa aikaan proteiinimolekyylien vahvistumisen ja yhdistymisen. Vatsan ja sisäelinten entsyymit hajottavat paksuuntuneet proteiinit yksilöllisiksi aminohapoiksi. Aminohapot päätyvät vereen, josta ne kulkeutuvat ympäri vartaloa. Jokainen elimistössä oleva solu kokoaa aminohappoja tarvitsemikseen proteiineiksi. Tätä prosessia kontrolloi DNA – jokaisen solun tumassa oleva aine.

Jotkut hyvin yksinkertaiset proteiinit koostuvat vain neljästä eri aminohaposta, kun taas monimutkaisemmat proteiinit voivat koostua jopa 20 eri aminohaposta.

Liian vähäinen proteiinien saanti voi aiheuttaa väsymystä, kasvuongelmia ja immuunijärjestelmän heikentymistä. Lisäksi proteiinin puute voi johtaa turvotukseen (elimistön nesteet kerääntyvät kudoksiin, joka aiheuttaa kudosten turpoamisen). Vakava proteiinin puute voi johtaa myös maksavaurioon.

Proteiinin puute voi ajaa elimistön hyökkäämään itseään vastaan ja ottamaan proteiineja lihaksista tai maksasta. Proteiineja tulee nauttia päivittäin ravinnon mukana, sillä elimistö ei voi varastoida niitä.

Kauneuden näkökulmasta aminohappojen, ja sitä kautta proteiinin puute, aiheuttaa ihon pinnan heikentymistä ja ihon ennen aikaista vanhenemista.

Kiitokset: